Julkiset anteeksipyynnöt (2.3.2016)

Viime keväänä imun jo jälleen lähdettyä vetämään® olin omaksunut omaksi roolikseni valittamisen ja kritisoinnin. Ilman minkäänlaista faktapohjaa tietenkin: Osa on maahanmuuttokriittisiä, minä ilmeisesti speksikriittinen.


”Eihän tässä ole * mitään järkeä!”, taisi olla rakentavin kommenttini käsikirjoituksen suhteen. ”Ei varmasti tule onnistumaan” ääneen ajateltu (vai huudettu?) mietteeni puvustukselle kaavailluilta vaatimuksilta. ”Kai lavan edessä laukkaava kertoja jotain paikannee, vaikka muuten naurettava idea onkin.” Ryntäsin ulos suunnittelupalaverista heti korvapuustitarjoilun ehdyttyä. Korvapuustitarjoilulla viittaan hiivapulliin: väkivaltaisiksi palaverit onneksi yltyivät vain verbaalisesti.


Mitä vielä – väärässä olin. Kuten yleensä. Pyydän anteeksi.


Yksinkertaisimmat speksien juonet ovat yleensä yksinkertaisia: lapsille kirjoitettujen faabelien tasoa. Kunnianhimoisemmat speksien juonet eivät puolestaan mahdu kolmeen tuntiin ja niitä joudutaan viemään eteenpäin laulujen sanoilla, joista kukaan ei tosin saa selvää. Välillä lavalle juoksee lauma tanssijoita täysin irrallaan tarinasta ja bändi soittaa Yle X:n viime kuun toivotuimmat hitit.


Ei nyt. Käsikirjoitus on tarkkaan mietitty alusta loppuun ja takaisin alkuun. Ohjaajat ovat sen hioneet toimivaksi kokonaisuudeksi lavalle. Tanssijat ja bändi nivoutuvat saumattomasti kokonaisuuteen, eivätkä ole päälle liimattuja erillisiä kerroksiaan. Näyttelijät osaavat paitsi vuorosanansa, myös pitää roolinsa luultavasti unissaan, päissään ja psykoosissa. Lavastajat ja puvustajat ovat ylittäneet vaaditun tason niin reilusti, että alkuvaiheen epäilyt ovat ainoastaan todella noloja. Viime vuoden uskomattomista valotehosteista huolimatta tämän vuoden valosuunnittelu ja -toteutus ovat omaa luokkansa.


Eli siis: Anteeksi.


Julkisten anteeksipyyntöjen lisäksi on minun pakko ylistää Jussa-aisapariani. Lähtökohtaisesti allekirjoittaneen piti opastaa keltanokkaa, joka olisi kaikesta kujalla, eikä ensimmäinenkään lanka pysyisi kummassakaan kädessä.


Itseni toistamisenkin uhalla on todettava: ”Mitä vielä – väärässä olin. Pyydän anteeksi.”


Budjettitaulukon sivuakaan en ole nähnyt. Enkä oikeastaan paljon muutakaan tehnyt: autellut siellä täällä, kun on huvittanut ja jaksanut. Tuottamisen lisäksi Jussa räjäyttää vielä potin lavallakin. Aiemminkin olen jo todennut, että Revenantin karhu, Jonah Hill, ei ole mitään Jussaan verrattuna. Nyt kolmen katsomollisen nähtyä Jussan ja DiCaprion saatua Oscarinsa, on pakko uudelleen peräänkuuluttaa jonkinlaista palkintoa myös Terwaspeksin Teräsmiehelle.



Glitteriä, glitteriä ja taas glitteriä! (19.2.2016)

Sitä on viimeisen puolen vuoden aikana ollut runsaasti käytössä, jopa niinkin paljon että tuottajakin on ehtinyt jännittää että mistä kaikkialta glitteriä aina löytyykään. Tämän vuoden Terwaspeksissä mun(eli maskivastaavan) mielestä ehdottomasti parasta on ollut näytelmän hahmot joiden tekemisessä on saanut käyttää mielikuvitusta (sekä sitä glitteriä). Visuaalisesti Terwaspeksi on tänä vuonna ihan uudella tasolla. Olemme päässeet tutustumaan Mehronin upeisiin meikkeihin yhteistyökumppanimme Punanaamion ansiosta ja täytyy sanoa että taitaa tulevaisuudessa omaankin meikkipussiin päätyä joitakin Mehronin erinomaisiksi todettuja tuotteita.


Nyt on kaikki treenattu ja hiottu maskin osalta huippuunsa sillä seuraavan kerran näyttelijöiden naamaan laitetaan pakkelia vasta kenraalissa. Iik, alkaa jännittää! Viimeinen läpimeno meni maskin osalta todella hyvin joten vastaavana voin jo hieman huokaista helpotuksesta. Tällä hetkellä odotan eniten sitä että pääsemme tositoimiin. Valvesalin bäkkärillä fiilistely ja tunnelman nostattaminen kuuluu maskitiimiin tehtäviin ja se onkin aina ollut yksi parhaista asioista speksissä. Kovassa kiiressä, puuterit rinnuksilla ja kroppa hiessä siellä painetaan menemään ja samalla rauhoitellaan näyttelijöiden hermoja. Jos jollakulla iskee paniikkikohtaus kesken esityksen, niin bäkkäriltä löytyy aina joku joka silittää päätä ja antaa käteen paperipussin johon puhaltaa. Ei ole juuri mitään asioita joista ei meikattavien kanssa voisi meikkivoiteen sutimisen tai kajalien piirtämisen aikana jutella.


Tämän vuoden speksissä uutta on se että maskitiimillä on paljon tekemistä ja aikamoinen hoppu toisen puoliajan alkuun asti. Onneksi toisen puoliajan aikana meille jää vielä aikaa laittautua itsekin. Niiden muutaman viikon ajan mitä Terwaspeksin esitykset kestävä on meilläkin kasvoilla täysi sotamaalaus joka ilta, muuten olisi näyttelijöiden rinnalla lähes alaston olo. Onhan myös tärkeää että loppukumarruksissa erottuu ketkä kaikki kuuluvat maskitiimiin. Enää täytyy suunnitella maskeeraajien tiimilook ja sitten on kaikki valmista, can’t wait!




Totuuksia orkesterimontusta (25.1.2016)

Me bändin iloiset kuomat ja kuomattaret, lavan Reinot ja Ainot, olemme Terwaspeksin ehkäpä salaperäisin komponentti. Nimellinen virka sisältää rainan musikaalisen laadun takaamisen. Tämä on kuitenkin monien tekijöiden summa, jonka eri osa-alueet pysyvät asiaan vihkiytymättömiltä visusti piilossa. Kuulin, että tätä kirjoitusta ei tarkasteta niin ajattelinpahan nyt paljastaa:


Bändi on Terwaspeksin iloinen rytmiryhmä ja nöyrin palvelija, jonka jäsenet ovat katukuvassa lasittuneen katseen omaavia huithapeleita. Soittotaitoa yleensä löytyy, tai ainakin se katsotaan valinnassa plussaksi. Kukin trubaduuri on pitkälti vastuussa omasta soittimestaan (sic!), joita koko näytelmästä löytyy yksi tai kaksi kappaletta. Vastuun määrä on huikea - lieköhän ymmärrämme sitä itsekään.


Bändivastaava on tämän ratkiriemukkaan tonttujoukon joulupukki, jonka työtehtäviin kuuluvat mm. uhkailu, kiristäminen ja lahjonta. Tehtävistä tärkein on kuitenkin kommunikointi ulkomaailman kanssa, jotta bändin kiertueaikaiset vessa- ja ruokatauot pysyvät osana kokonaisuutta. Tuottajan tarjoamien virkisteiden ohella ne ovat ainoa yhtyeen rauhallisena pitävä voima. Oheistoimintana bändivastaava pitää ohjaajien musiikilliset haaveet jokseenkin toteutuskelpoisessa muodossa.


Yritti bändivastaava mitä tahansa, vallitsee yhtyeen toiminnassa kaaoksen tasapaino. Tämä herättää tyypillisesti hämmennystä muissa vastuualueissa. Kuitenkin, kuin ihmeen kaupalla, bändi saa joka vuosi kerättyä itsensä kasaan näytöksiin mennessä. Bändiläisten välinen toveruus ja yhteenkuuluvuus luovat upeat kappalesovitukset esityksiin mennessä (= edeltävällä viikolla). Ylivoimaisesti suurin osa bändin työskentelystä tapahtuukin paljussa sekä hienoissa ravintoloissa. Täysin erillisenä asiana kiitokset tuottajatiimille tämän vuoden ruhtinaallisesta bändibudjetista.


Speksibändin 2016 kokoonpano on erityisen monipuolinen, ja tyylivaihtelua on mukavasti: suuntaamme jazzista pop-rockiin ja 90-luvun nurkilta aikakoneella satoja vuosia taaksepäin. Sovituksissa joka jannulla on vahva kädenjälki, ja kappaleita on työstetty innokkaasti. Omstart-repertuaari on Terwaspeksin perinteitä noudattaen huikea ja yllätyksellinen - aika varmaan Sinunkin lempikappaleesi on opeteltu valmiiksi!


Antti K., vasenkätinen basisti kulmapöydästä




P.s. Liput tulevat myyntiin 27.1. klo 12.00 täällä Terwaspeksin sivuilla.

Terveiset puvustamosta! (17.1.2016)

Tämän vuoden Terwaspeksiin ilmoittautui mukaan viisi ompelijatarta. Valitsimme kukin omat näyttelijämme, joille saimme luoda mielikuvituksiemme mukaiset asut. Viiden ompelukoneen voimin pääsimme toteuttamaan luovuuttamme ja palauttelemaan mieleemme kaavoittamista ja ratkojan käyttöä. Taianomaisen näytelmävalinnan takia olemme loihtineen asuja kuolevaisten vaatteista mytologian taruolentojen mekkoihin ja karvaisiin takamuksiin.


Loppurutistuksena olisi vielä tanssijoiden asujen valmistus. 200 asusteen ompelussa taitaakin vierähtää muutama ilta ompelukerhon kokoontuessa opiskelijayksiöön. Tästä lähtee puvustajien loppukiri!


Puvustusvastaava Charlotta





Joulujuhla (20.12.2015)

Kiepin aulassa on jo elämää, kun saan väännettyä itseni sinne tiistaiaamuna 6:45. Tiedän ettei minulla ole varaa valittaa, olen kuitenkin joutunut heräämään vasta kuudelta, mutta oman onnekkuuteni tiedostamisesta huolimatta minun on ensi alkuun jotenkin vaikea löytää joulumieltä unihiekkaisten silmieni sumentamasta maailmasta. Hetken päästä tajuan speksiperheen hyörinän ympärilläni, ja katkeruus alkaa väistyä: harvoin on yhtä hyvää syytä jättää Höyhensaaret taakseen ennenaikaisesti, kuin yhteinen spektaakkeli näiden ihmisten kanssa.


Aula on koristeltu ja esitykset hiottu jo edellisenä iltana. Puoli kahdeksalta valot laitetaan kiinni, ja huolella suunniteltu tunnelmavalaistus muuttaa tutun ympäristön taianomaisen vieraaksi. Eilisen illan ja tämän aamun aikana viritetty lämmin tunnelma vain kasvaa. Yhteinen äänenavaus, viime hetken viilaukset ja huolelliset lämmittelyt. Olemme valmiita esitykseen, valmiita ottamaan yliopiston ovista työn ääreen lipuvat ihmiset mukaan tuohon tunnelmaan. Kymmentä vaille kahdeksan alan jo hätääntyä – eikö juhlaan saadakaan valtavaa yleisöryntäystä? Huoleni osoittautuu hetkessä turhaksi, ja kahdeksaan mennessä aula alkaa olla täynnä väkeä, joka on kerääntynyt nauttimaan juhlasta, Medisiinan joulupuurosta ja speksiläisten tarjoamista joulutortuista.




Aulan poikki laulaen liikkuva Lucia-kulkue hiljentää koko tilan kuuntelemaan. Ohjelmassa on musiikkia, tanssia, puhe, sekä tuoreet versiot Tiernapojista ja joulukuvaelmasta. Odotan omaa esitysvuoroani naulakoiden suojissa. Olen jo edellisenä iltana nähnyt kaikki esitykset, mutta silti koen jatkuvaa tarvetta vilkuilla yleisön päiden yli lavan tapahtumia. Kylmät väreet kulkevat ajoittain koko kroppani läpi kuunnellessani bändin upeita esityksiä. Nauran, hiljenen, nauran taas. Yleisö elää lavan tapahtumia reaktioillaan, ja minäkin pääsen osalliseksi heidän tunnelmastaan. Kävellessäni lavan reunalle omaa esitystämme varten, käsitän yleisön eläytymisen voimakkuuden kokonaisuudessaan ja tiedän, että tavoitteemme luoda taianomainen aamu on jo onnistunut. Yhteislaulun jälkeen osa jää vielä nauttimaan puurosta, osa lähtee aloittamaan päivän askareitaan. Minä livahdan äkkiä juomaan kupin kahvia ennen ryhmäopetusta, monien muiden speksiläisten jäädessä purkamaan aulan koristeluja. Vaikka juhlan on loputtava, tunnelma jää vahvana mieleen – toivottavasti muillekin.


Kiitos siis kaikille joulujuhlan järjestämiseen osallistuneille, on aina yhtä ihmeellistä tehdä jotain näin hienoa kaltaistenne ihmisten kanssa. Kiitos myös kaikille juhlaan osallistuneille, te viimeistelitte juhlan ja loitte ainakin minun joulutunnelmani. Tästä on hyvä aloittaa jouluun rauhoittuminen.


Rauhallista joulua ja upeaa uutta vuotta koko Terwaspeksin puolesta toivottaen,
Eemeli, tanssija



Kuvat: Eero Jaakkola

Tuottajan vuoro (4.12.2015)

Ai ooksä mukana Terwaspeksissä? Joo, oon tuottajana. Aijjaa, no mitä se tuottaja oikeen tekee?


No, viime viikkoina speksin tuottajana olen piipahtanut dekaanin toimistossa juttusilla, soitellut ja lähettänyt sähköpostia eri seurakuntiin ja koulujen rehtoreille, neuvotellut ravintolapäällikön kanssa, sopinut speksille improvisaatiokeikan ruotsalaisen pörssiyhtiön hallinnon sekä Oulun yksikköjen pikkujouluihin ja ollut valvomassa n. 400 lihapullan koostumuksen, mutta eri ulkomuodon, omaavaan klopsen laatua. Näin muutamia tavanomaisesta arjestani poikkeavista tekemisistä mainitakseni.


Viimeiseksi mainittu paisto-operaatio tapahtui speksimökillä, jota kävimme viettämässä Pudasjärvellä. Koimme ensilumen, sekä hiljennyimme kuuntelemaan speksiveljeskunnan harkituimpia sanoja pimeässä, vain nuotion räiskyvä valo ja pauke seuranamme. Saunoimme ja uimme viimeisiä päiviään auki viettelevässä Pudasjärvessä. Viikonloppu huipentui yhdellä tasolla myös läpimenoihin sekä kevään 2016 speksin, että entistäkin upeamman, tiistaina 8.12. klo 8:00 pidettävän tiedekuntamme yhteisen joulujuhlan joulukuvaelman osalta.


Vaikkei Pudasjärvessä uiminenkaan minulle niin tavallista ole, edellä mainitut muut tapahtumat ovat olleet juttuja, jotka olisivat jääneet luultavimmin tapahtumatta ilman Terwaspeksin tuottaja -titteliä. Ja mikä mikä parasta, kaikkiin edellä mainittuihin tilanteisiin olen saanut valtavasti positiivista latausta ja myönteisen vastaanoton ollessani Terwaspeksin asialla. Suuret kiitokset siis teille, jotka vuosien varrella olette olleet mukana luomassa tyhjästä speksikulttuuria oululaisten lääkisopiskelijoiden harrasteeksi, sekä oululaisen opiskelijakulttuurin näkyväksi piristysruiskeeksi ja vientituotteeksi. Mainittakoon, että korvanappiini saamien mahdolisesti puutteellisten ja ajan kanssa virheelliseksi osoittautuvien tietojeni mukaan piskuisesta ponnistanut nuorehko Terwaspeksimme olisi vuonna 2015 kaikista Suomen spekseistä pisimmän kotimaan kiertueen tehnyt speksiproduktio, esiintyen kaikissa lääkiskaupungeissamme.


Lisäksi haluan vielä nostaa esille pikkujoulukeikan, jonka rusinat pullasta -esiintyjäkaartimme kävi pitämässä viime perjantaina. Ohjaajamme Kaisan kokoama valijoukko tulevan speksimme näyttelijöitä heittäytyi improvisaation vietäviksi ja yleisön armoille vajaan puolen tunnin esityksen ajaksi. Itse katsomon puolella istuneena jännitin ja toivoin kaiken menevän parhain päin. Luotto oli kova, mutta samalla kuitenkin improvisaation ennustamattomuus sai kämmenpohjat kevyesti hikoamaan - mutta turhaan. Yleisön antamista aiheista, henkilöistä ja paikoista improvisoidut kohtaukset, ja mm. Terwaspeksi TV, jota katsojat saivat ohjailla kuten muutkin ohjelmanumerot menivät maaliinsa yleisön nauraessa ja nauttiessa juhlien pääohjelmanumerona toimineesta esityksestä. Jälkeenpäin, esityksen päätyttyä, sain jälleen kerran paljon kehuja esityksestämme, sekä esiintyjiemme upeudesta. Kuulemma näki, ettei sitä ekaa kertaa oltu esiintymässä!


Terwaspeksin 2016 osalta maltan tuskin odottaa helmi-maaliskuun vaihdetta, jolloin pääsemme vihdoin näyttämään mitä olemme jälleen saaneet aikaan. Koska liput viedään jälleen käsistä, kannattaa myöhemmin tiedotettavan lipunmyynnin aikaan olla nopea. Lisäksi suunnitelmissa on näytöksiä eri kohdeyleisöille täällä Oulussa, joista myös lisää tietoa tulossa. Ja ettei se tieto mene ohi, voit tykätä mm. Terwaspeksin Facebook-sivusta. Mikäli saamme enemmän tykkäyksiä sivulle vuoden loppuun mennessä kuin Yllään K-market ”Jounin kauppa”:lla on, harkitsemme yhden lipun antamista Oulun näytökseen kaikkien Terwaspeksistä tykkäävien kesken.


Ennen vuoden vaihdetta ja joululomille jäämistä kannatta kuitenkin todella tulla katsomaan, miksi oikein siellä dekaanin juttusilla kävin, ja tulla mukaan joulujuhlaamme uuden puolen aulaan, siis tiistaina 8.12.2015, klo 8:00. Nauttimaan sekä ohjelmasta, että riisipuuro-, glögi-, pipari- ja joulutorttutarjoiluistamme, jotka yhdessä Uniresta Medisiinan kanssa toteutamme.


Jussa
Tuottaja, Terwaspeksi 2016



Y-yy, kaa, koo ja nee (16.11.2015)

Unelias tiistai-iltapäivä ja kirurgian luento, jolla Jukka Palm selittää napatyristä, nivuskanavasta ja tyräverkoista. Vaikka istun uuden tapani mukaan eturivissä, olen jo aikaa sitten hukannut keskittymiskykyni ja vajonnut omiin ajatuksiini. Mielessäni pyörin piruetteja, hyppelehdin ylös, alas ja ympäri ja liikun sulavammin kuin koskaan lattialla. Päässäni hyrrää luova myllerrys uuden speksikoreografian synnyttämiseksi. Ajatukseni pysäyttää alati välkkyvät Whatsup-viestit speksivastaavien ryhmäkeskustelussa ja mietin, huomaakohan kukaan kuinka heilun mieleni tahdissa luentosalin epämukavilla penkeillä.


Syyskuun alusta lähtien elämään on mahtunut paljon biisien kuuntelua, ideoiden metsästämistä, ja myöhäisillan harjoituksia Valveen tanssisaleissa, kun kaikkia tuntuu jo väsyttävän. Jälleen kerran arkeni on täyttänyt Terwaspeksi ja tanssivastaavan rooli, jossa tehtävää on välillä enemmän kuin aikataulu antaisi myöten. Onneksi olen saanut aisaparikseni mitä ihanimman kaunottaren, Johannan, joka speksikonkarina pitää pakettia koossa ja lankoja käsissään. Koreografioitakaan ei tarvitse kaikkia väsätä itse, kun speksiläisten joukosta löytyy niin monta mahtavaa, luovaa tanssijaa. Yksi osaa kilpatanssia, toinen hiphopia, kolmas puolestaan showtanssia ja kun tämän kaiken kokoaa yhteen, on meillä toivottavasti helmikuussa kasassa glitterin ja riemun täyteinen show! Yksi speksin hienoimmista asioista onkin nähdä kuinka ihmisten erilaiset persoonat ja tyylit pääsevät loistamaan lavalla.


Pala palalta tanssinumerot ovat alkaneet muodostumaan ja oikeat iskut ja laskut löytämään paikkansa. Tanssijoilta ei ainakaan puutu innokkuutta ja uskaltaisinkin väittää, että meillä on tänä vuonna kasassa Terwaspeksin historian huikein tanssiporukka. Ennen näytöksiä on edessä vielä paljon hikeä, harmaita hiuksia ja harjoittelua anatomian aulassa koulupäivän jälkeen. Vaikka aika tuntuukin valuvan ohitse välillä liiankin nopeasti, pieni osa minusta ei malttaisi odottaa niitä hiuslakalta tuoksuvia ja jännityksen valtaamia iltoja, jolloin spottivalot häikäisevät kasvoja ja ystävät ja tutut taputtavat seisaaltaan näytöksen loputtua. Ah!


Tanssivastaava ja fiilistelijä Julle



”Speksin verran suorassa” (26.10.2015)


Mitä saadaan, kun yhdistetään kymmenen ihmistä jotka ei oikeastaan osaa rakentaa, mutta joilla on hirveesti intoa ja halua paukuttaa vasaralla ja porata porakoneella? No ihan sairaan mahtava lavastustiimi! Vakiolauseisiin kuuluu yleensä ”Voikohan näin tehdä? Noo koitetaan!”. Ja jotenkin mystisesti me ollaan tähän mennessä onnistuttu…


Ollaan onnistuttu muun muassa:


Siivoamaan speksivarasto. Ei ollu mikää pikkunen homma, mutta kyllä palkitsi ja se on vieläkin siisti! Järjestelmällisyys kunniaan.


Pelottelemaan allekirjoittaneen taloyhtiötä möröllä, sekä tekemään mörölle nuorennusleikkaus. Virallisena lavasteiden rakennustukikohtana toimii siis kerrostalon ullakkotilat. Virallisina neuvonantajina taas toimivat kaikkitietävät isät, jotka tietävät kaiken sähköjohtojen kiinnittämisestä auton akkujen painoihin. Speksi ei ole vain koko perheen, vaan myös koko taloyhtiön harrastus!


Ollaan rapsuteltu styroksia niin paljon, että noita palleroita löytyy varmaan vielä kymmenenkin vuoden päästä tuolta ullakolta. Styroksia on myös sulatettu, älä kokeile tätä kotona, haisee niin mukavalta. Mietittiin myös, miten styroks-höyry vaikuttaa ajokykyyn, mutta päästettiin Sussu kuitenkin rattiin tän jälkeen.


Onnistuttiin myös niissä perinteisimmissä raksahommissa, kuten poraamisessa ja sahaamisessa! Lanseerattiin myös uusi termi ”Speksin verran suorassa”… Voitte sitten miettiä kuinka suorassa se on, hehe.


Tällä hetkellä uskon että me voitais rakentaa ihan mitä vaan ja onnistuttais kuitenkin! Speksissä on onnistumisen riemua.

Innostunein terveisin, rakennusvastaava Anna.



Farssiteatteri Terwaspeksi ry. (25.9.2015)


Ah, ihana Valve! Yli vuoden tauon jälkeen oli aika sykähdyttävää päästä taas Valvesalin tummaan, mutta niin valoisaan kuutioon. Olimme ohjaajien Kaisan ja Anniinan, tuottaja-Jussan sekä kahden valo- ja äänisäätäjän eli Essin ja allekirjoittaneen voimin opiskelemassa Valvesalin saloja sekä valoja. Valaistusmestarin johdolla mm. käveleskelimme kapoisia ja vähän huteran oloisia käytäviä pitkin korkealla Valvesalin valojen ja trussien seassa (siltojen kantavuus oli 150 kg/m2, tarkistin, Kaisa pelkäsi turhaan) sekä testailimme erilaisia valaistuksia ja valoefektejä. Kuten arvata saattaa, Jupen saapuessa paikalle tilanne oli edennyt jo aikamoiseksi fiilistelyksi Spedehyppyineen päivineen. Speksikuume kilahti uskomattomiin lukemiin! Ilmeisesti kerran sairastettu speksi-infektio ei aiheuta immuniteettia – ja hyvä niin!


Katsomosta käsin on vaikea saada kuvaa siitä, kuinka paljon työtä ja ennen kaikkea taitoa valosuunnittelu vaatii. Kun suunnittelu on tehty huolella ja valo-ohjaimien takaa löytyy pätevä tyyppi, valot uppoavat osaksi esitystä. Sirkustyyliin erikoisissa paikoissa liikkuuvat tyhjät spottivalot tai tahattomasti taustaansa katoava näyttelijä sen sijaan kiinnittävät kenen tahansa huomion. Tähän väliin sopiikin pieni knoppitieto: Teatterikorkeakoulussa opiskelevien ääni- ja valosuunnittelijoiden koulutus on muuten kalliimpaa kuin lääkäreiden. Tämän päivän jälkeen en ihmettele miksi.


Veitsiä, koboja, sekvenssejä ja simultaanisesti sulkeutuvia verhoja. Yli puolet uusista ihmeellisistä asioista (ja sanoista) on varmaan jo kadonnut muistin mustaan aukkoon. Onneksi tätäkään hommaa ei tarvitse speksissä tehdä yksin, vaan ympärillä on joukko innostuneita ja kekseliäitä ihmisiä, joiden kanssa on mukava työstää taas kerran kaikkien aikojen parasta speksiä. Valosuunnittelun moninaisuus sai ryhmämme hetkeksi kenties hämilleen, jolloin totesimmekin että mikäli valojen suunnitteleminen osoittautuu liian haasteelliseksi, voimme aina siirtyä farssiteatteri-genreen. Speksiin kuitenkin tähdätään, älkää huolestuko!


Efektejä, välähdyksiä, värejä, muotoja, leikkauksia, liukuja. Valaistusmestarin realistinen ote sai tämän pääni sisällä meneillään olleen valoshow’n asettumaan uomiinsa, sanotaanko että hieman genrellemme sopivampaan sekä aikatauluorientoituneempaan muotoon. Okei, less is more. But more is coming. Stay tuned!


Valo- ja ääniterveisin Maaret, Terwaspeksin virallinen äänenkierrättäjä




Terwaspeksi 2016 up and running! (11.9.2015)



Tästä se lähti!


Koulua on käyty tässä vaiheessa vuosikurssista riippuen 1-4 viikkoa, mutta speksiä on puuhattu jo puolen vuoden edestä! Ennennäkemättömän fuksikusetuksen lisäksi speksiläiset ovat ehtineet myös inspiroida kiltarasteilla, tulkita tunteita Walhallan kiltaillassa ja pyöräyttää käyntiin vuoden 2016 produktion. Käsikirjoitus on tietenkin valtionsalaisuuden luokkaa, mutta sen voimme jo tässä vaiheessa paljastaa, että tissit ja räjähdykset korvataan tänä vuonna glitterillä ja glamourilla. Luvassa on siis korkealuokkaista draamaa, jännittäviä käänteitä, koskettavia ihmiskohtaloita ja tietenkin viihdettä vailla verta(a)!


Tällä kaudella aiomme panostaa myös Terwaspeksin rakenteiden kehitystyöhön ja Terwaspeksin tulevasuuteen. Lavastajat ja puvustajat ovat tehneet kultaakin kalliimman urakan siivottuaan Terwaspeksin varaston. Inventaarion jälkeen tilanne näyttää siltä, että voimme hankkia teatterikalustoa myös tulevien speksiläisten käyttöön. Myös varainhankinta käy kuumana: ensimmäinen keikka on jo buukattuna. Suunnitelmissa on myydä pikkujoulukeikkoja (ota yhteyttä tuottajaamme J.P. Välitaloon), ja sitäkin kautta monipuolistaa speksin toimintavuotta. Killan suurimpana harrasteryhmänä otamme lisäksi harteillemme järjestää koko tiedekunnan yhteiset joulujuhlat.


Tiedekunnan käytävillä on jo pitkään kuiskittu ja haaveiltu speksialumnitoiminnasta. Kahdessa tunnissa Ville ”tekijä” Lindholm toi haaveet toteen ja kasasi yhteisön Fimnettiin Terwaspeksi-alumneille. Tänä vuonna tulemme toivottavasti näkemään myös vanhoja speksaajia toimintamme yhteydessä.


Koska mikään ei riitä, olemme päättäneet hyödyntää ulkopuolista apuvoimaa speksiläisten koulimisessa kohti tähteyttä. Mukana on tänä vuonna laulunopettaja Heikki Mustakallio, pitkä liuta tanssin ammattilaisia sekä näyttelijäntyön ohjaajia. Tämä kaikki siksi, että speksiläisiä on enemmän kuin koskaan, ja tekijöiden taso ennenkuulumattoman korkea. Haluamme tarjota jokaiselle mahdollisimman hyvää ja monipuolista ohjausta, sekä harrastusmahdollisuuden näytelmän rakentamisen ohessa.


Jääkää puntit tutisten odottamaan tulevaa.


Rakkain terveisin hallitsijanne, diktaattorinne, Jouko Turkkanne, ja nöyrimmät alamaisenne, ohjaajat Anniina ja Kaisa


gif gifs the lion king musical shrek Broadway Theatre wicked gypsy les mis musical theatre les miserables A Chorus Line Shrek the Musical musical theatre gifs once upon a mattress Musical Theatre References


”Terwaspeksi – ammatti tulee ohessa.”



One more year! (18.8.2015)

One more year taitaa useimmilla taipua nopeasti n more yeariksi (n = jäljellä olevat opiskeluvuodet) ja Laineen Nikolla ∞ more yeariksi. Käytännön syistä itselleen puhuessaan on kuitenkin helpompi käsitellä vain seuraavaa vuotta.


Ottamatta rahtustakaan kunniaa pois aiemmilta produktiolta, tämän vuoden Terwaspeksi on jo tässä vaiheessa -jälleen kerran- paras Terwaspeksi ikinä. Vaikka edellisen virkkeen fraasi on tuttu jokaisen urheilutapahtuman, rippijuhlan ja hallitusohjelman esipuheesta, ei se tässä tapauksessa ole sanahelinää.


Miksi ei ole? Kokeneita tekijöitä on jälleen yhden vuosikerran verran enemmän, kuin viime vuonna. Käsikirjoituskilpailuun saatiin ennätysmäärä ehdotuksia, joista jokainen oli lukemisen (ja useampi kuin yksi toteuttamisen) arvoinen. Tämäkin vuosi voi sisältää vain yhden Terwaspeksin, joten valituksi tullut käsikirjoitus ei edes tilastollisesti voi olla muuta kuin timanttinen. Oulun kapealta (vaikkakin hyvältä sellaiselta) teatteritarjottimelta on saatu poimittua juuri meille ja teille sopivat esiintymistilat ja -ajat. Itse esitykseen tullaan panostamaan rahallisesti moninkertaisesti, vaikka bändi jouduttaisiin tänäkin vuonna jättämään ilman kiinteää ruokaa kiertueella. Muiden rauhoittelemiseksi voidaan kuitenkin luvata, että taivaan alla ei tänä vuonna joudu kukaan nukkumaan.


Tämä vuosi aloitettiin jo ilotulituksella, kun Terwaspeksi laittoi uusien opiskelijoiden ensimmäisenä päivänä pisteen inhottavien kakkoskurssilaisten valheille hajautetusta kliinisen vaiheen perusopetuksesta ja toivotti kaikki tervetulleiksi Ouluun ja Kontinkankaalle. Viimeisenkin pienen fuksin sydämeltä nimittäin putosi kivi viimeistään, kun Antti Kemppainen hyppäsi mikki kädessään tuplavoltilla kolmannelta riviltä salin eteen (lähde: youtube.com) ja Teemu Rantala hyökkäsi Leena Palotien salin pianon taakse. Terwaspeksin rasti oli menestys killan rastipäivillä ja jokainen odottaakin tässä vaiheessa vain kiltailtaa: Mitä meillä vielä voi olla hihoissamme?!


Takki ei siis todellakaan ole tyhjä viime vuoden jäljiltä, vaan Jupe Tolosen kuolemattomin sanoin ” imu on lähtenyt vetämään” vasta näytettyämme muutaman takin hihoihin unohtuneista korteista.


Allekirjoittaneelle tuottajan paikalta (bussikuski-Maken viereiseltä istuimelta) on mitä ilmeisemmin haastavaa lähteä. Fakta, että tämän vuoden ohjaajat Anniina Jääskeläinen ja Kaisa Makkonen sekä tuottaja Jussa Välitalo tulevat hoitamaan homman kotiin varmemmin ja paremmin, kuin sen kukaan muu tekisi, on vaikea hyväksyä ja siirtyä sivuun. Toivo kuitenkin elää siitä, että hekin pääsevät viime vuoden ohjauksen tasolle myös allekirjoittaneen ohjauksessa ja oppivat sanomaan (tarvittaessa karjaisemaan): ” Ville, oo hiljaa. ” Heidän on hyvä pitää mielessään valtuuston puheenjohtajan Lotta Peltolan nyrkkisääntö: ” Jos Ville on varma jostain, ei se luultavasti ole totta”.


Tekijöitä tälle vuodelle haetaan juuri NYT ja siitä kuuluisasta sisäpiiristä voin vuotaa olennaisen tiedon: Jos koskaan kannattaa olla mukana, niin NYT.


16.8.2015 Ville Lindholm, apulaistuottaja, Terwaspeksi 2016


Kuntayhtymä kaksineuvoinen
Punanaamio
Orion
Uniresta
Tieto
Duodecim
Mediverkko
Lääkäriliitto Lounais-Lapin tapahtumatekniikka Citydance
Ota yhteyttä! TerwaSpeksin 2016 tuottaja: Jussa-Pekka Välitalo (jussa-pekka.valitalo(a)student.oulu.fi)